sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Kun kävi huonosti



Vaikka meidän kissat elävät turvallista sisäkissan elämää, pitäisi muistaa, että myös sisällä voi olla vaaroja. Joskus voi sattua tapaturma pelkästään huonon tuurin takia.

Viime sunnuntaina olimme pienellä reissulla ja kissat olivat keskenään kolmisen tuntia. Kotiin tullessa ihmettelimme, että miksi Elli ei tullut heti vastaan kuten yleensä. Ruokapussin rapinan houkuttelemana se ilmestyi piilostaan kävellen köyryssä takajalkaa nilkuttaen. Häntä ja takajalat märkänä. Se oli pissannut alleen.

Täytyy sanoa, että siinä vaiheessa päässä sinkoili miljoona ajatusta. Virtsatulehduksesta johonkin vielä vakavampaan. Ja jalka? Elli ei oikein antanut tutkia sitä hyvin, mutta sen ehdin tunnustella, että turvoksissa oli. Se ei käyttänyt jalkaa kunnolla ja ravisteli sitä. Se oli loukannut jalkansa johonkin.



Elli ei tietenkään syönyt mitään, ei edes herkkuja. Eikä se liikkunut keittiön tasolta mihinkään. Ainoa hetki, kun siihen sai eloa, oli se kun yritin pestä potilasta. Kynnet toimivat kyllä hyvin. Oli pitkä yö odottaa eläinlääkäriin pääsyä...



Aamuun mennessä jalka oli vielä kipeämpi. Elli ei pystynyt menemään makuuasentoon ollenkaan.







Tutkimuksissa Elli murisi ja sähisi jalkaa koskettaessa, joten Elli joutui suosiolla unten maille. Päällisin puolin jalasta ei löytynyt mitään.



Röntgen kuvien perusteella jalassa ei ollut murtumia, eikä muita isoja vaurioita. Kuvissa näkyi myös pientä tukosta, eli Elli ei ole pystynyt kivun takia käymään hiekkalaatikolla. Siinä on myös syy, miksi Elli virtsasi alleen edellisenä iltana.

Jalka oli siis revähtänyt jossain. No meidän pihan pihlajassa sattui olemaan sunnuntai päivänä iso tilhi parvi. Jotenkin näen sielun silmin kun Elli roikkuu lämmityspatterin päällä yrittäen "saalistaa" tilhiä ja jalka lipeää patterin väliin...

Lääkkeiksi Elli sai antibiootit ja kipulääkkeen. Ja me omistajat saimme 85€ laskun.



Eläinlääkärireissusta toinnuttuaan Elli voi hiukan paremmin. Ruoka ei vielä maistunut, mutta herkut kyllä.



Ja yön aikana Elli oli "purkanut pahaa mieltä" siihen parhaimpaan ja nopeimpaan USB-johtoon. Ja kyllä, puhelin oli latauksissa. Onneksi saanut vielä sähköiskuakin kaiken päälle. Elli taitaa olla vähän itsetuhoinen kissa.

Muutenhan meillä on ollut hyvin rauhallista tämä koko viikko. Elli ei ole oikeastaan tehnyt muuta kuin nukkunut tai nyhjöttänyt jossain. Vasta perjantaina Elli käveli taas normaalisti. Satunnaisesti se vielä kuitenkin ravisuttaa jalkaa.


Ellille on vain harmillisesti jäänyt ilkeä tyyli nuolla jalkaa ahkerasti. Käytännössä koko ajan. Iho ei tästä tietenkään tykkää. Vielä muutama päivä seurataan tilannetta ja jos jalan nuoleminen vielä jatkuu, niin se tietääkin sitten Ellille taas eläinlääkärireissua.

Mukavaa sunnuntaita!

10 kommenttia:

  1. https://m.iltalehti.fi/kotimaa/201802042200719081_u0.shtml

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä kuulinkin aikaisemmin :( Todella ikävä juttu. Toivottavasti saavat rahat kerättyä. Meiltä liikeni pikkuavustus, mutta pienistä pisaroista jokikin muodostuu :)

      Poista
  2. Hui, olisipa kauheaa tulla kotiin tuollaiseen näkyyn! Onneksi Elli selvisi venähdyksellä eikä päätynyt kipsin kanssa elelemää, ja onneksi tekin selvisitte noin pienellä laskulla... Toivottavasti nuoleminen loppuu itsestään ja Ellin elo normalisoituu oikeasti kuntoon!

    Nää on kyllä just sellaisia tapauksia, joiden takia ei ymmärrä, miten ihmiset voi lähteä vaikka viikonloppureissuun ja jättää kissan kotiin. Kun ei se nyt riitä, jos joku naapuri käy kerran päivässä katsomassa, jos jotain sattuukin. :/



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kauheaa :/ Nuoleminen on ehkä vähän rauhoittunut, onneksi. Tosin eilen huomasin, että jalan sisäpuolelle alkaa kehittyä ihoon asti olevaa rasta-takkua... Saa nähdä miten sen kanssa toimisi, ehkä jos ei saksilla niin kotiparturilla pitää ajaa

      Olen samaa mieltä! En uskaltaisi jättää näitä päiväksi keskenään. Jos noin lyhyessä ajassakin voi tapahtua jotain tällaista... Jos kerran päivässä käy katsomassa, niin siinä on kuitenkin 23 tuntia aikaa tapahtua vaikka ja mitä :/

      Poista
  3. Voi ei, tosi ikävä juttu. Onneksi ei ollut murtumaa! Hyvä että olitte niin pienen ajan poissa. Pikaista paranemista sinne Ellille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elli kiittää :) Toivottavasti pian on leikkisä oma itsensä :)

      Poista
  4. Hui, mikä onnettomuus! Onneksi ei tosiaan käynyt pahemmin ja toivottavasti nuoleminen loppuu itsekseen. Alffiksellehan joutui laittaa tötsän päähän, että sai katkaistua nuolemiskierteen.. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirvittää ajatella, että jos Ellin jalka olisi jäänyt jumiin patterin väliin kunnolla ja se olisi roikkunut muutaman tunnin jalan varassa tulikuumaa patteria vasten... Ollaan yritetty antaa Ellille muuta puuhaa kun ollaan huomattu, että se nuolee jalkaa. Välillä auttaa, välillä ei. Toivottavasti ei jouduta hommaamaan tötsää :/

      Poista
  5. Voi ei miten kurja juttu, kuulostaa todella pelottavalta! Onneksi jalka ei murtunut, tosin revähdyskin varmasti on melkein yhtä potullinen vaiva. Paranemisia ja paljon rapsutuksia Ellille, toivottavasti hän on taas pian oma itsensä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsemppaamisesta! :) On ollut kyllä ikävä vaiva. Toissapäivänä jätettiin kipulääke pois. Käyttää tassua jo normaalisti, mutta ei vielä ole ollut riehakas oma itsensä... Ja se nuoleminen :/

      Poista

Kiitämme kommenteista :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...